Kontiolahden kunnan nimikkopuuksi on valittu pihlaja. Nimikkopuu valittiin kuntalaisille tehdyn äänestyksen perusteella. Äänestykseen pääsi osallistumaan elokuun aikana Kontiolahden ja Lehmon kirjastoissa, nettiäänestyksessä sekä juhlavuoden Päätapahtumassa kunnan infoteltalla. Pihlaja -nimikkopuun istutus on osa 22.9. vietettävän Maanpuolustuspäivän ohjelmaa Kontiorannassa.

Pihlaja on suomalaisille tuttu puu ja vuosisatojen saatossa sitä on pidetty pyhänä puuna. Pihlajalla uskottiin olevan pahaa karkottavaa ja hyvää kutsuvaa voimaa. Pihlajan uskottiin suojaavan taloa salamaniskuilta, olihan pihlaja ukkosenjumalan vaimolle Raunille pyhitetty puu. Pihlajaa käytettiin monissa mm. maanviljelystä, karjaonnea, metsästystä, kalastusta, varkaita ja lemmenasioita koskevissa taioissa. Paimenen pihlajasta tehty sauva suojasi karjaa vaaroilta. Erityisesti pihlajanmarjoilla uskottiin olevan onnea tuottavaa voimaa ja marjan kärjen viisikantaa pidettiin onnea tuottavana symbolina.

Pihlajan kasvisukuun kuuluu noin 100–200 lajia. Suomessa kasvaa luonnonvaraisena neljä pihlajalajia. Ylivoimaisesti yleisin on koko maassa menestyvä kotipihlaja. Myös ruotsinpihlaja, suomenpihlaja sekä kaunopihlaja kasvavat Suomessa luonnonvaraisena, mutta ainoastaan Ahvenanmaalla ja Turunsaaristossa. Suomessa kasvavat lajit on helpointa erottaa toisistaan lehtien perusteella.

Pihlajia käytetään yleisesti koristekasveina ja se on yleinen maaseutujen pihapuu. Luonnonkannan lisäksi puisto- ja puutarhakasveina kasvatetaan nykyisin ruotsin- ja suomenpihlajaa sekä useita kotipihlajan jalostettuja muunnoksia, kuten pylväs- ja riippapihlajaa. Pihlajasta on hyötyä myös lähitienoilla kasvaville omenapuille. Pihlajan runsasmarjaisina vuosina pihlajanmarjakoit eivät verota omenasatoa, vaan syövät pihlajanmarjoja.

Pihlajan marjamaiset hedelmät ovat sorbiinihappojen takia happamia, mutta silti ihmisravinnoksi kelpaavia. Pihlajan marjat sisältävät runsaasti C-vitamiinia. Marjoja käytetään hillojen, hyytelöiden, makeisten ja alkoholijuomien raaka-aineena.

Pihlajan tiivis puuaines soveltuu puukäsitöiden ja puuastioiden raaka-aineeksi sekä huonekalujen valmistamiseen. Taipumista kestävänä pihlajaa on käytetty lisäksi muun muassa haravan piikeissä, seiväshypyn seipäänä, tuuli- ja vesimyllyjen rattaiden hampaina, kärryjen akselina, puujousena ja reen aisoissa. Pihlajan kuori soveltuu nahan parkitsemiseen sisältäen runsaasti parkitsemisaineita.

Pihlaja koristaa myös Kontiolahden teiden varsia useilla alueilla, joten valinta kunnan nimikkopuuksi on oikein osuva. Kohta saammekin nauttia jälleen pihlajien upeasta väriloistosta pitkin kirkonkylän raittia!

Nimikkopuu istutetaan osana Maanpuolustuspäivän ohjelmaa:

Ajankohta: perjantai 22.9.2023
Maanpuolustuspäivä klo 9.30 alkaen
Maanpuolustusjuhla klo 12.30-14.15

Paikka: Kontiorannan alue, Jääkärintie 88, 80790 Kontiolahti
Maanpuolustusjuhlaa vietetään entisen muonituskeskuksen pääsalissa, opastus paikan päällä

Tarkempi aikataulu sekä lisää tietoa Kontiolahden 150-vuotisjuhlavuoden nettisivuilla.